Pyörivien dervissien ilta

Minun on tehtävä töitä koko päivän huomenna ja nyt sain tämän osion valmiiksi – vielä yksi, ja sitten matka on ohi. Yhyy!!! Sitten voinkin ehkä aloittaa 19 filmirullallisesta  Kaikki, mitä voin sanoa dervissien seremoniasta on, että se oli ”kokemus, jonka tulemme muistamaan ikuisesti”. Jälleen kerran, kuten niin moni muukin asia Turkissa, seremonia oli tapahtuma, joka pitää itse kokea osatakseen arvostaa sitä.

Alkuilta, 16. päivä

TAXI!!! Ja kohti Nurdoganin paikkaa. Menimme Nurdoganin liikkeeseen, mutta hän ei ollut paikalla, joten käytimme tämän arvokkaan hetkisen Sinisen Moskeijan läheisyydessä käveleksimiseen. Kaikki sen kuusi minareettia olivat valaistut pienillä valkoisilla valoilla sekä myös valonheittimillä, jotka heijastivat mahtavaa sinisen sävyistä valoa, sekä uskoakseni hieman keltaista. Se oli erinomaisen kaunis paikka ja siellä oli penkit, jossa pystyi istumaan ja katselemaan joko Sinistä Moskeijaa tai Hagia Sofiaa. Olisin voinut istua siinä tuntikausia ainoastaan tuijottaen Sinistä moskeijaa. Tästä paikasta näki sisälle ja ulos. Illalla se on majesteettinen ja hypnoottinen. Jouduin repimään itseni irti kauniista maisemista ja menimme tapaamaan Nurdogania.

Ennen kuin kerron varsinaisesta seremoniasta, annan vähän taustatietoa. Mevlevi-veljeskunta, joka tunnetaan lännessä Pyörivinä Dervisseinä, perustettiin 1200-luvulla. Veljeskunta puhui suvaitsevaisuuden, anteeksiannon ja valaistumisen puolesta. Tänä päivänä järjestö toimii kulttuurisena veljeskuntana. He eivät harjoita teatraalisia spektaakkeleita, vaan pyhiä rituaaleja. Mevlevi-lahkon rituaali, nimeltään sema, on vakava uskonnollinen rituaali, jonka suorittavat muslimipapit transsissa, rukouksena Allahille. Mevlevit uskoivat että seman aikana ruumis vapautui maallisista siteistä ja ihmisen oli mahdollista vapaasti ja riemuiten yhtyä pyhyyteen.

Dervissi tarkoittaa kirjaimellisesti ovea, ja sen katsotaan olevan sisäänkäynti tästä materiaalisesta maailmasta henkiseen, taivaalliseen maailmaan. Pyörivillä dervisseillä oli merkittävä rooli Osmanivaltakunnan korkeakulttuurin kehittymisessä. 1300-luvulta 1800-luvulle asti heidän panoksensa klassiseen runouteen, kalligrafiaan ja taiteelle oli perustavanlaatuinen. Rumi ja hänen seuraajansa liittivät musiikin rituaalinsa osaksi, omaksi uskonkappaleekseen. Rumi korosti, että musiikki korottaa sielumme taivaalliseen valtakuntaan, ja kuulemme Paratiisiin Porttien sävelmät.

Ensimmäinen seremonian osa on Sema, joka kuvastaa spirituaalista matkaa: etsijän kääntymistä Jumalan puoleen, rakkauden kautta kypsymistä, itsen muuttumista yhteyteen jumalan kanssa ja palaamista takaisin elämään kaiken luodun palvelijana. Semazen (jolla on kamelinvillahattu, joka symboloi hänen egonsa hautakiveä ja valkoinen, leveä hame, joka symboloi hänen egonsa käärinliinoja), riisuu mustan viitansa ja syntyy henkisesti uudelleen Totuuteen. Semazenit seisovat kädet ristittynä rinnalleen valmiina aloittamaan pyörimisensä. Jokainen pyörähdys vie heidät sheikin ohi. Tämä seisoo Mevlana Rumin paikalla ja sheikin uskotaan olevan kanava jumalalliseen armoon. Jokaisen neljän pyörähdyskerran alussa semazenit kumartavat toisilleen osoittaakseen yhteishenkeä. Kun heidän kätensä leviävät, oikea käsi osoittaa taivasta rukouksessa, valmiina vastaanottamaan Jumalan hyväntekeväisyyden. Vasen käsi, jossa hänen katseensa lepää, on käännetty kohti maata antamisen eleenä. Semazen muodostaa yhteyspisteen, jonka kautta jumalalliset siunaukset voivat virrata maahan.

Me kaikki tapaamme Nurdoganin luona ja nousemme takseihin, jotka vievät meidät luostarille (tekke), jossa toimii Mevlevien haara. Paikan nimi on Nurettin Dergahi ja se on 300 vuotta vanha moskeija. Saavuimme paikalle ja meidän piti riisua kenkämme ja minulle annettiin huivi, koska olin unohtanut ottaa mukaan omani. Sitten meidät johdatettiin erilliseen odotustilaan, jossa odotimme suunnilleen 20 minuuttia. Sen jälkeen meidät johdatettiin parin huoneen läpi pääalueelle, jossa uskonnollinen seremonia esitettäisiin. Meidät naiset johdatettiin yhdelle puolelle, porrasaskelman yli ja kaiteiden taakse. Miehet johdatettiin samalle alueelle, mutta heidän tuli istua erillään meistä. Yllämme oli pieni parveke, joka oli ristikolla varustettu ja sen takana näimme muslimi-naisia. Naisjournalisti kertoi, että edellisellä kerralla, kun hän tuli paikalle Nurdoganin kanssa noin vuosi sitten, hänet johdatettiin ristikon takan olevaan osaan, mutta jostain syystä meidät ohjattiin nyt tähän erinomaiseen paikkaan, joka oli vain metrin päässä, jos senkään, alueesta, jossa he tulisivat esiintymään. Koin olevani erittäin onnekas päästessäni seuraamaan tapahtumaa tältä avoimelta alueelta. Toisessa huoneessa, pyörimistilan vieressä, oli noin 70–80 miestä, jotka kaikki olivat pukeutuneet valkoisiin hattuihin. He kaikki olivat polvistuneita, paitsi muusikot. Koska heidän selkänsä olivat meihin päin, en voinut nähdä paljoa, mutta pystyin kuulemaan musiikin. Luulen, että kuulin sitran harmonian, kuiskailevat huilut, rummut ja lyömäsoittimet. Tämän hypnotisoivan musiikin soidessa eräs sokea mies tuotiin alueelle, jossa muusikot olivat. Nurdogan sanoi Edille, että tämä odottaisi, kunnes kuulisi sokean miehen laulavan, sillä hänellä on ”samanlainen ääni kuin vauvalla”. Toisesta huoneesta kuuluvat musiikki ja laulu olivat niin sopusoinnussa, että aluksi luulin, että sen on pakko tulla nauhalta. Suufi-musiikkia ei soiteta ainoastaan nautinnon vuoksi, vaan sydämen peilin puhdistamiseksi.

Pyörivät dervissit tulivat huoneeseen täynnä suurta odotusta. Heitä johdatti Semazenbashi, (tanssimestari), joka seisoi ”vartiopaikallaan”. Se on korkein henkinen asema, joka merkataan punaisella matolla, joka on kohdistettu Mekkaan päin. Dervissit asettuivat johtajan vasemmalle puolelle päät painettuina alaspäin. Semazenbashilla on valkoinen sikke (huopahattu). Muilla kahdeksalla oli vaaleanruskea sikke. Sitten kuulin rummun ja ylistys-taputuksen, joka kutsui semazeneita heräämään ja OLEMAAN. Tämä aloitti juhlakulkueen tanssimestarin ympärillä.  Se on yhden sielun tervehdys toiselle, joka ilmaistaan kumarruksella. Sitten alkaa itse sema-rituaali. Seman itsensä aikana on neljä selamia, tai musiikillista liikettä, joista jokainen suoritetaan omalla rytmillään. Jokaisen selamin alussa ja lopussa semazen todistaa Jumalan ykseyttä. Ensimmäinen selam on totuuden syntyminen tietoisuuden kautta. Toinen ilmaisee luomisen loiston todistamisen hurmaa. Kolmas on hurman muuttumista rakkaudeksi; täydellinen alistuminen ja yhteys Jumalan kanssa. Neljäs on semazenin sovittautuminen kohtalonsa kanssa ja paluu tehtäväänsä luomisessa.

Sitten he riisuivat mustan viittansa ja paljastivat valkoiset, kellomaiset hameensa. He astuivat esiin kädet ristittyinä rinnalleen. He kohottivat kätensä, pitäen oikeata kämmentään ylöspäin kohti taivasta ja vasenta kämmentään alaspäin kohti maata, ja alkoivat asteittain pyörimään vastapäivään. Kukaan ei kiirehtinyt, jokainen askel näytti tarkoin mitatulta. Koska päässäni oli huivi, minun oli tullut lämmin, mutta kun semazenit alkoivat pyöriä, heidän aaltoilevat hameensa muodostivat ikään kuin valtavan puhaltavan tuulen, joka sai minut palelemaan.

Heidän pyörähtelyään oli mahtava katsoa. Tanssijat eivät tavoittele ekstaasia. Sen sijaan he saavuttavat tietoisuuden ylittävän tilan ja pyrkivät säilyttämään fyysisen akselinsa (niin ollen huimauksen puutteen tanssijoiden kesken) kun he samalla mietiskelevät sheikkiään, joka on tanssijoiden kehän keskellä. Sheikki kuvastaa heidän linkkiään Rumiin ja rakkauttaan Jumalaan.

Heidän on harjoiteltava vuosia, kunnes heille annetaan lupa osallistua seremoniaan, pyörimään heijastuksena luonnon kiertokulusta, joka pyörittää kaikkea. Pyörimisen kautta he yrittävät saavuttaa yhteyden Jumalan kanssa. Dervissit suorittavat seman hiljaisesti, tehden pieniä, kontrolloituja liikkeitä käsillään, päällään ja käsivarsillaan sillä aikaa, kun he pyörivät. Heitä säestää musiikki, jota usein dominoi ruokopillin ääni, kuin myös rummut ja yksitoikkoinen sävel, kunnes rituaali vähitellen muuttuu nopeaksi, pyöriväksi ekstaasiksi. Pyörähtely tehdään kolmessa osiossa ja jokainen kestää noin viisitoista minuuttia.

Kun heidän leveät, valkoiset hameensa leijuivat ohitseni kuten jättiläisaallot, pystyin näkemään heidän mustat kenkänsä ja jalkansa valkoisen hameen alla. Niiden liikkeet olivat niin pieniä ja rauhallisia. Kun toinen jalka pysyi tiukasti lattiassa, toinen meni ristiin sen yli ja pyöräytti tanssijan ympäri. ”Salainen pyörähtäminen meissä saa maailmankaikkeuden pyörimään. Pää ei ole tietoinen jaloista, eivätkä jalat päästä. Kumpikaan ei välitä. Ne jatkavat pyörimistä” ---Rumi 

Loputtomalta näyttävät pyörähdykset eivät ole tarkoitettu meille, vaan Allahille. Pyörittyään 20–30 minuuttia heidän liikkeensä myös näyttivät sulautuvan yhteen toistensa kanssa. Heidän tanssimisestaan tuli rukous, ja uskon, että useimmat meistä paikallaolijoista osallistui siihen.

Yhdessä vaiheessa huomasin yhden tanssijoista, joka oli sivummalla viitta päällään. Myöhemmin sain tietää Nurdoganilta, että sheikki menee pyörijän luota toiselle ja hänelle voi sanoa, jos on väsymässä. Jos näin on, sheikki nyökkää hänelle ja antaa luvan lopettaa. Olin niin keskittynyt seuraamaan tanssijoita, etten ollut edes huomannut tätä tapahtuvan. Lähellä seremonian loppua sheikki siirtyy pyörijöiden keskelle paikkaan, jonka hän olettaa olevan auringon paikka pyörivien planeettojen keskellä. Kun tämä seremonian osa oli ohi, dervissit palasivat vierekkäin eteeni ja polvistuivat. He pukivat mustat viittansa ylleen jälleen kuvastaakseen materialista maailmaa.

Miehet toisessa huoneessa, jotka yhä olivat polvistuneina, alkoivat sitten pompahduttaa päitänsä ja hyräillä täydellisessä yhteissoinnussa jälleen. Heidän äänensä sulautuivat yhteen. Sain kuulla, että he toistivat Jumalan 99 nimeä.

Seremonia loppui rukoukseen profeettojen ja uskovien sielujen rauhan puolesta. Jumalalle kuuluu itä ja länsi, ja missä vaan käännytkin, siellä ovat Jumalan kasvot. Hän on kaikensyleilevä, kaikkitietävä. Nurdogan kertoi minulle jälkeenpäin, että he olivat rukoilleet sinä iltana vierailijoidensakin puolesta. Sheikki ja dervissit täydentävät yhteisen aikansa rauhan tervehdyksellä ja sitten eroavat, iloisen musiikin säestäessä heidän lähtöään. Hiljaa he menevät huoneisiinsa meditoimaan. Yksi tämän seitsemän vuosisataa vanhan rituaalin kauneuksista on se, miten se yhdistää kolme ihmisen luonteen perustavanlaatuista komponenttia: mielen, tunteen ja hengen. Seremonia yhdistää ne käytännössä ja hartaudenharjoituksessa, joka tähtää kohti kaikkien kolmen komponentin puhdistautumista kääntymisessä kohti Jumalallista Ykseyttä. Mutta kaikkein merkityksellisintä on maapallon rikastuttaminen ja yhteiskunnan hyvinvointi kokonaisuudessaan.

Ryhmämme lähti tästä unohtumattomasta seremoniasta ja se oli yksi Turkinmatkamme kohokohdista. Olen nähnyt kuvia dervissiseremoniasta, jotka pidetään Konyassa kerran vuodessa tuhansille katsojille, mutta tämä oli aito juttu ja hyvin henkilökohtainen.

Kiitän erityisesti Nurdogan Sengüleriä, joka piti lupauksensa minulle ja otti meidät mukaansa tähän seremoniaan. Olin ollut häneen sähköpostiyhteydessä noin kahdeksan kuukauden ajan ennen matkaamme ja lupauksensa mukaisesti hän teki meille tämän mahdolliseksi. Minulla on monia muslimiystäviä ja he ovat minulle kuin perhe. Rakastan heitä suunnattomasti. He ovat jalomielisiä, anteliaita ja rehellisiä ihmisiä. Minä tiedän vähän heidän uskonnostaan, ja se kiehtoo minua.

Minulta kysyttiin monia kertoja: Miksi Turkki? Miksi ei? Mielestäni turkkilaiset ihmiset ovat hyvin ystävällisiä, ahkeria ihmisiä ja Turkin maiseman monet kasvot ovat hämmästyttävät. Voin myös antaa kaupanpäällisiksi Istanbulin, joka on yksi niistä kaupungeista, joilla on valtava historian tunnelma. Turkki on maa, joka vetää minua puoleensa yhä uudestaan. Myös Lähi-idän historia houkuttelee minua takaisin näihin maihin. Henkilökohtaisesti tunnen oloni turvalliseksi niissä muslimi-maissa, joissa olen ollut onnekas vierailemaan.

Seremonian jälkeen otimme taksin hotellillemme. Silloin kello oli jo n. 11 ja suuntasimme kohti sänkyjä saadaksemme unta. Huomenna olisi viimeinen päivämme tässä ihmeellisessä maassa. Yhyyy!!! En halua lähteä!

You might wish to consult the following websites for more detailed information on Turkey's Whirling Dervishes in Istanbul,Turkey

http://www.lesartsturcs.com

General info about turkish arts,whirling dervishes,sufism,sufis,calligraphy,painting,miniatures,evil eyes, istanbul hotels,turkey hotels,rent a flat,home house,rent a car,hotels in Istanbul

http://www.lesartsturcs.org 

Whirling dervishes music cds,films,videos,clothes,tiles,turkish ceramics,paintings,calligraphy,dance lessons,belly dance,workshops,istanbul,

Please feel free to get more info about Sufis,whirling Dervishes,sema,Konya,Rumi ,Ceremony,music,show and other activities about them

info@istanbulshotels.com

Home

Hotels in Istanbul

Hotels in Turkey

Tours in Istanbul Turkey

Rent A Flat

IstanbulsHotels Services

Contact Us